Aamulla herättiin siihen että tuuli paukuttaa mökin kattopeltejä ja käännettiin kylkeä. Kymmeneltä kömmittiin aamiaispöytään ja todettiin tehneemme oikeat johtopäätökset. Midin kabiini oli tuulen takia kiinni. Hissilippu oli päiväksi kuitenkin ostettuna joten jotain piti tehdä. Päätettiin sitten käydä Grand Montesilla laskemassa pari mäkeä. Muisteltiin että edellinen kerta GM:llä taisi olla niinkin äsken kuin 2004. Lastattiin kamat vuokra-Quasqaihin ja päräytettiin Argentieriin. Oli mukavan kevyttä kun varusteina oli ainoastaan lompakko takin taskussa. Oli laskettelukin taas aika hauskaa. Mukava vaan painella menemään pitkin rinteitä, rinteiden välejä ja metsiköitä ilman että jokaiseen käännökseen keskittyy erikseen. Eli aika eri meininkin kun vaikka jäisessä 50 asteisessa Spencerissä. Kysessähän on loppupeleissä ihan eri lajit... Luukuteltiin vanhoja muistoja verestellen kolmisen tuntia ja palattiin kylille kauppoihin. Eilisen päivän nimittäin kruunasi se, että allekirjoittaneen puhelin sanoi työsopimuksensa irti. Olisin ostanut halpiskännykän jos sellaisia täällä jossain myytäisiin mutta eipä puhelimia missään näkynyt. Eli tiedoksi, että turha yrittää soittaa ennen ensi lauantaita... Paitsi tietysti Ilkan puhelimeen jolla olen saanut sentään soitettua kotiin, puhuttua Tainan ja poikien kanssa ja lievitettyä vähän ikävää...
Ostin sitten puhelimen sijasta uuden repun. Kypsyin BD:n Speediin lopullisesti eilen raijatessani koko varustearsenaalia Monteversista kylille. Kai se hyvä reppu on johonkin mutta mulle ei oikein ole selvinnyt että mihin. Se on kai kevyt, mutta samalla onnettoman rimpula ja heikko. Tän reissun saldona on jo kaksi reikää ja eilisen riemuna oli viillekkeet jotka käänty lastin voimasta kaksin kerroin ja pureutuivat kivasti hartioihin. Sinnittelin tolla repulla koko talven Suomessa, mutta täällä tuli mitta täyteen. Mitä järkeä on säästää repun painossa 300g jos siihen lataa yli 20 kiloa rojua? Ostin uudelleen monena talvena hyväksi koetun Deuterin Guiden. Tyhmyyksissäni myin edellisen viime kevään BD:n tieltä. No uudessa on paremmat hakkupidikkeet ja remmi köyttä varten läpän alla. Muuten kaikki ominaisuudet on juuri ne samat joita opin arvostamaan kunnolla vasta Speedin kanssa tapellessani. Vertailin reppua Snellillä mm. BD:n Predatoriin mutta BD hävisi. Siinä ei mm saa lantiovyön pehmustetta irti ilman että samalla lähtee koko vyö. Ainakin mulle on mysteeri miten sen pehmusteen olisi tarkoitus pelittää valjaiden kanssa erityisesti jos valjaissa on kiinni jonkinlaiset clipperit jääruuveille. Ja toinen vaihtoehto on sitten reppu ilman lantiovyötä joka lentää pään yli ekassa töyssyssä johon suksi tökkää. I love Deuter. Ja hintakin oli 2/3 BD:n hinnasta.
Muutenkin kamat on täällä aikalailla eri koetuksella kun kotona. Sukset on viiden päivän jälkeen käytetymmän näköiset kun Silencerit joilla laskettiin yli 60 päivää Suomessa...
Sää on nyt sen verran epävakaista että sen ihmeempiä suunnitelmia ei kannata tehdä. Mennään päivä kerrallaan sään mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti