Kevättä pukkaa tosissaan. Kivet ja kalliot alkaa olla kuivia ja kiipeilykuntoa on yritetty saada nousemaan talvihorroksesta. Lopputalven ulkokiipeilyt jäi loppujen lopuksi aika vähiin eikä muovikaan kaiken laskemisen keskellä houkutellut. Ja tauko tai ainakin vähäisemmän kiipeämisen jaksohan siitä seurasi. Toisaalta teki ihan hyvää motivaatiolle pitää pientä breikkiä eikä tässä nyt tasomielessä koskaan korkealta putoa...
Laskeminen toisaalta oli vaan taas niin kivaa. Tähän mennessä yli 80 päivänä rinteessä ja aina oli hymy korvissa. Ja vielä olisi jatkoa tulossa. Ensi keskiviikkona olisi tarkoitus suunnata taas kohti Chamonixia. Kelit näyttävät olevan, kuvapäivityksistä päätellen, taas keväisesti kohdillaan sielläkin. Toivotaan nyt, että päästään lentämällä matkaan. Toisaalta varmuuden vuoksi on jo autolauttapaikkakin varattu...
