Menihän se. Hitto soikoon. En olisi kyllä uskonut vielä jokin aika sitten. Alkukaudesta reittiä katsoi ihaillen, että tollainen olisi kiva joskus vielä kiivetä, kun vaan ensin keksisi miten noin sileää negatiivista kalliota kiivetään. Muutama viikko sitten tuntui vielä että ei ole mitään toivoa tänä talvena, mutta niin se vaan meni. Toki jäässä oli vielä viime viikolta reikiä vaikkakin verhon sisältä ne olivatkin valuneet umpeen. Päällä niitä oli kuitenkin, mutta se ei latista tunnelmaa. Varmasti allekirjoittaneen kovin kiipeilysuoritus. Mitään noin omilla rajoilla olevaa reittiä en ole koskaan liidannut. En kesällä enkä talvella.
Lämmittelykierroksella ylintä jatkoa laittaessani otin vielä yläköyteen hyvät psyykkauslennot kun jäätaskuun niinsanotusti "takki auki" huukattu hakku laukesi irti. Verhon alla ollessa yläköysikin kiskaisee iloisesti taaksepäin. No tuli sitten aseteltua hakut aika huolellisesti liidissä sen jälkeen. Itse liidi meni varsin vakaasti. Kolmatta klippiä tuhrasin aika pitkään, kun sen joutuu klippaamaan aika ylös ja halusin klipata sen vielä ristiin, jotta seuraavaan pitkään dead-pointiin pääsee ilman hakkujen ylimääräistä asettelua. Hyöty oli aika nolla kun klipissä meni aikaa julmetusti. Olo oli jään alaosassa kuitenkin vahva ja puskin ylös verhon alle huilaamaan. Verhon kierto meni hyvin ja loppu sitten niillä huuruilla jotka oli vielä jäljellä. Mukaan mahtui yksi pääliosan olemattomilta jalkaotteilta, oikean käden pettävästä lukotuksesta lyöty vasuri jonka epäonnistuessa olisin päässyt kokeilemaan kunnon keinua. Swingi oli kuitenkin sen napakka että laaki piti ja sain hiukan jalkoja alle. Topissa olo oli aika mahtava.
Ilekin kiipesi perään reitin vielä yläköydellä ekaa kertaa. Täytyy kyllä todeta että Anacondilla se on t-o-d-e-l-l-a kova suoritus. Varsinkin kun pari kertaa roikuttiin iloisesti vaan yhden hakun varassa. No Ilellä jos jollain on voimaa puristaa hakun kahvaa ja pitää hakkua vakaana kalliolla. Pistää vaan miettimään, että mitähän sekin kaveri kiipeäisi Fusioneilla... Lopuksi kiivettiin vielä treenimielessä jääränni. Jään liidaminen tuntui aika helpolta vaikka jää itsessään jännän lohkeilevaa olikin ja reitti mielenkiintoisen kolmiuloitteisessa kunnossa.
Nyt on kevyt olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti